Laitoin makuuhuoneen oveen tarralapun muistuttamaan iltalääkkeen ottamisesta. Lappu on punainen ja kirjoitin siihen:

PIL-
LERI

Lappu tehosi, en enää sen jälkeen ole unohtanut ottaa iltalääkkeitä.

Eilen huomasin mieheni lisänneen lyijykynällä lapun yläosaan sanan

ILO-

Herään nykyisin aamuyöstä murehtimaan maailmaa. Yleisestiottaen mitään fiksua ei päässä liiku, mutta unta en saa. Usein kuvittelen itseni johonkin tilanteeseen, jossa olen kokenut kovaa kipua. Traumapsykologiakirjan mukaan itsensä kuvittelu traumaattiseen tilanteeseen on jonkinlaista terapiaa. Tapa purkaa traumaattista kokemusta. Viimeyönä suunnittelin roskiskatosta. Ehkä se on käännös parempaan? Roskiskatoksen suunnittelu on paljon fiksumpaa, kuin kuvitteellisessa kivussa kieriskely. Nyt olen aivan uupunut. Temestaa olisi kaapissa, mutta en uskalla sitä syödä. Pelkään tukehtuvani, jos otan.

Ehkä ensi yönä saan nukutuksi? Nyt varmaan kannattaa piirtää viimeyön suunnitelma puhtaaksi.

Mutta mikäs siinä. Tänään on parempi päivä. Tiistaina olo oli kamala. Tiistai ja keskiviikon välisen yön vain itkin. Anopin sairaus kait stressaa. Ja kaikki tämä muukin kökkö... sain postissa epikriisin. Kasvain on aortan lähellä. Auts! Toivottavasti se saadaan leikauttua pois PIAN! Stressi kasvaa. Kasvain kasvaa. Keväällä kaikki kasvaa! ;)

Keskiviikkona olimme eläinlääkärissä. Koiran niskanikamassa saattaa olla sellainen kuluma, joka ehkä aiheuttaa koiralle niin kovat kivut, että se on siksi agressiivinen. Nyt alkoin armeijan kuri piskille! En hyväksy purevaa koiraa. Toivottavasti en joudu luopumaan siitä käytösongelman takia. Seuraavaksi otan yhteyttä koirafysioterapeuttiin ja ongelmakoirakouluttajaan. Nyt koiralla on tulehduskipulääkekuuri. Jos se auttaa, niin sitten tiedetään, että kipu on osasyynä koiran agressiivisuuteen. Mieheni on 100% varma, että syy on pelkästään kivuissa. Toivottavasti löydän jostain ongelmakoirakouluttajan, joka ei ole dominanssiuskovainen. En hyväksy koiran alistamista enkä mitään virtuaalihäkeissä makuuttamisia. Uskon positiiviseen vahvistamiseen. Armeijan kuri tarkoittaa minun tapauksessani runsasta namin syöntiä. Kumpa minulla olisi enemmän voimia koiran koulutukseen.

...tai oikeastaan se romahti eilen. Anopilla on aivokasvain levinnyt eikä mitään voida tehdä. Elinaikaa on jäljellä 2 viikkoa, maksimissaan 2 kuukautta. Hän ei enää pysty syömään eikä kävelemään. Taitaa lähtö olla lähellä. :(

Aamulla koira puri talkkaria. Meni häntä heiluen tervehtimään ja sitten yhtä äkkiä rähähtikin ja nappasi kädestä kiinni. Ei purrut niin lujaa, ettäkö olisi tullut reikiä, mutta otti kiinni kuitenkin. Talkkari ei ollut millänsäkään asiasta. Soitin eläinlääkärille ja sain ajan huomiseksi. Huomenna tarkistetaan onko koiralla jotain kivunaiheuttajia, jotka voisivat aiheuttaa tuollaista käytöstä. Tämäkin vielä!

Maalasin keltaisen taulun jossa on sininen neidonkorento. Siitä tuli liian iso, se ei mahdu kehykseen. Mahtaakohan anoppi haluta valtavaa hyönteistä seinälleen? Taisiis sairaalan seinälle. Korennot ovat kauniita, mutta liian isoina melkoisia ötököitä...

Aamulla tein 2 tuntia haravointityötä. Talkkari oli auttamassa, hän kärräsi multaa, minä tasoitin haravalla.
Nyt olen fyysisesti aivan loppu. Henkisesti kaaoksessa. En voi edes purkaa huonoa oloani tekemiseen, kun kroppa on aivan poikki. :(

Illalla tulee uudet naapurit näyttämään piirustuksia. Pitäisi kait jaksaa siivota. Heehhe, huono vitsi... :(

Nimiehdotuksia:
kalle kondrosarkoma
sakke sarkoma
(juuri niin älyllistä kuin vain voi... ;))

Diagnoosi tulee kreikan kielen sanasta diagnosis, jonka merkitys on päätös, ratkaisu, tuomio. Ja tuomioilta ne tosiaan tuntuvat, vaikkei elämä miksikään muuttuisikaan ennen ja jälkeen diagnoosin teon. Sain kardiologilta annoksen filosofiaa. Harva meistä on terve, vaikka terveeksi itseään luulee. Myös moni urheilija on monesti kipeä, milloin selästä, milloin mahasta, milloin mistäkin. Eikä urheilija silloin ole terve taikka sairas. Terveys ja sairaus ei siis ole absoluuttinen käsite, vaan niitä harmaan eri sävyjä. Ei siis pidä ruveta sairastamaan, vaikka vakavasti olisikin sairas. Elämää tämä vain on. Hidas kuolema on parempi kuin nopea. :)

Diagnooseja siis satelee, tällä kertaa keuhkolääkäriltä. Googlekaan ei tiennyt mitä nuo uudet R kirjaimet tarkoittavat. Keskivaikea alenema lukee suomeksi saamassani epikriisissä. Siitä ei ole kuin vähän yli vuosi, kun samanlaisessa paperissa luki, että hengenahdistus mahdollisesti johtuu psyykkisistä syistä. Ainakaan nyt ei enää vähätellä.

Onkologilta tuli hyviä uutisia. PET kuvauksessa syöpäpalloni ei loistanut kuin majakka, vaan oli juuri ja juuri nähtävissä. Se siis ei ole kovin aktiivinen, vaikka kaikki aiemmat pallukat ovat olleet erittäin aktiivisia. Lisäksi keuhkon alaosassa on jotain sössöä, jota epäillään tulehdukseksi. Siitä otetaan ohutneulanäyte joskus muutaman viikon kuluttua.

Mitäköhän onkologi mietti kun kerroin hänelle unestani, jossa syöpä oli levinnyt jonnekkin navan seudulle. Onneksi uni ei toteutunut. Uni joka oli kaikenlisäksi anatomisesti virheellinen. Olen toistuvasti yrittänyt selittää itselleni, ettei syövän olemassaoloa voi tietää eikä sen käyttäytymisestä tule mitään infoa tajuntaan, mutta ei-rationaalinen minäni ei suostu uskomaan. Se uskoo, että syöpä voisi jopa kadota, koska se ei edes jaksanut loistaa PET kuvauksessa. Minulle vain ei käy niin PISTE! Silti olen aivan vakuuttunut siitä, että alalohkon sössö on tulehdusta. Väitettä tietysti tukee se, että sössö ei ole pyörylän muotoinen, niinkuin kunnon kasvaimen kuuluu olla. Silti voisi kuvitella, että "varmuuden vuoksi" otettavat tutkimukset aiheuttaisivat unettomia öitä. Varmuuden vuoksi otettavia tutkimuksia kun ei ole olemassa. "Varmuuden vuoksi" sanotaan potilaalle, etteivät hermostuisi ennen kuin on todella syytä hermostua. Eikä minua hermostuta lainkaan. Minä t i e d ä n , että se on vain tulehdusta...

Voikohan minun syöpäni jo laskea krooniseksi taudiksi kun sitä on jatkunut jo niin kauan? Pitäisikö sille antaa jokin nimi. Välillä tuntuu, että se on oma jollain tavalla ajatteleva olentonsa. (Olen varmaan katsonut liikaa star trekkiä.) Nimiasiaa pitää miettiä.